Opiskelijanaisen raaka joukkoraiskaus Delhissä joulukuussa 2012 ravisti koko maailmaa. Uutislehti Tehelkan päätoimittaja Shoma Chaudhuryn mukaan raiskaus ja sitä seuranneet keskustelut ja tapahtumat paljastivat jotain ratkaisevaa Intian kamppailusta vanhanaikaisten hierarkioiden ja modernin talouden välillä: konservatiivitkin hyväksyvät naisten työnteon kodin ulkopuolella, mutta naisten seksuaalinen autonomia on edelleen punainen vaate. Uusliberaalin talouden lupaama vapaus on ollut osittainen, ja koskettanut lähinnä rikastuvaa keskiluokkaa.
Prekarisaatio on kasvavan epävarmuuden leimaama yhteiskunnallinen muutosprosessi, jossa ihmisten kyky hallita elämäänsä tuttujen käytäntöjen kautta heikkenee. Erityisesti pysyvän ja täysaikaisen palkkatyön merkitys onnellisen elämän takeena on viime vuosikymmenien aikana asettunut kyseenalaiseksi.
Where were you when the world went flat? Näin kysyi New York Timesin kolumnisti Milton Friedman vuonna 1998. Kenties missään muussa asiassa globalisaatio ei konkretisoidu niin selkeästi kuin ruokajärjestelmässämme. Teollistumisen myötä ruokajärjestelmä on muuttunut paikallisesta globaaliksi. Samalla ruoan merkitys etenkin länsimaissa on muuttunut. Kotitalouksien rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan, mutta kaikilla tuntuu olevan jotakin sanottavaa ruoasta. Olet mitä syöt, mutta ennen kaikkea olet sitä mitä et syö. Ruoan kuluttamisesta on tullut aktiivista ja poliittista.
Keskustelu kaikille maksettavasta perustulosta on viime vuosina kohonnut uusiin ulottuvuuksiin paitsi länsimaissa, myös monissa Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa. Perustulolla tarkoitetaan kaikille yhteiskunnan jäsenille säännöllisesti maksettavaa tulonsiirtoa, jonka vastaanottamiseen ei liity mitään ehtoja tai velvoitteita.
Poliitikot harvoin mainitsevat sukupuolta talouspolitiikan yhteydessä. Koska naisten ja miesten välillä on kuitenkin eroja taloudellisessa asemassa ja rooleissa yhteiskunnallisina toimijoina, käytännössä talouspolitiikka saattaa vaikuttaa heihin eri tavoin. Yksi merkittävä ero sukupuolten välillä on se, että naiset osallistuvat enemmän palkattomaan koti- ja hoivatyöhön ja miehet ansiotyöhön.
Maailmantalouden ABC ja D on uusittu painos vuonna 2009 ilmestyneestä Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen toimittamasta Maailmantalouden ABC -kirjasta. Kuten edeltäjänsä, Maailmantalouden ABC ja D valottaa talouden käsitteitä kansantajuisesti ja tuo esille syitä seurausten takana.
Suomalaiselle koti on tärkeä. Siellä vietetään paljon aikaa, sitä sisustetaan huolella ja siihen sijoitetaan suuri osa omaisuudesta. Edelleen moni rakentaa oman talonsa.
Arbitraasi on tilanne, jossa on mahdollista saada voittoa ilman riskiä. Jos yhdessä markkinapaikassa myydään tiettyä tuotetta edullisemmin kuin toisessa, on mahdollista ostaa halvemmasta paikasta ja myydä tuote saman tien voitolla toisilla markkinoilla.
Spekulaatiolla viitataan samankaltaiseen tilanteeseen sillä erotuksella, että spekulaatioon sisältyy riski.