You are here

Kauppa

Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Mistä tuotteet tulevat? Voisiko kauppaa käydä reilummin?

Undefined

Kolumni: Kannattavaa kansainvälistymistä?

Ritva Pitkänen
5.1.2008

Talouden globalisaation keskeinen piirre on ollut yritystoiminnan kansainvälistyminen. Yritykset omistavat toisia yrityksiä muissa maissa. Tällaisia ryhmittymiä kutsutaan monikansallisiksi konserneiksi.

Myös suomalaiset yritykset, jolla tarkoitan Suomessa rekisteröityjä yrityksiä, ovat laajentaneet toimintaansa kansainvälisesti sijoittamalla huomattavan osan varoistaan ulkomaisiin yritysostoihin.

Talouden paikat: 

Lobbarit ovat vaikuttamisen ammattilaisia

Eduskuntatalon 46 kiviporrasta ovat nähneet paljon. Poliitikot ja virkamiehet kipuavat portaat vauhdilla, mutta harva se viikko niiden tuntumaan pysähtyy mielenosoittajien joukko. Milloin vaaditaan lisää palkkaa, milloin maataloustukia tai ihmisoikeuksia Burmaan.

Valtakunnan mediaan ja päättäjien agendalle yltävät parhaiten ne asiat, joiden puolesta pidetään kunnolla meteliä. Ja joita jaksetaan lobata tehokkaasti.

Talouden paikat: 

Maailma rahoitusmarkkinoiden panttivankina

Frédéric Lordon
21.11.2007

Voiko talojen myyminen Yhdysvalloissa ihmisille, joilla ei oikeastaan ole varaa niihin, romahduttaa maailmantalouden? Mahdollisesti. Globalisaation myötä paikallinen ahneus voi vahingoittaa koko maailmaa.

Kaksi vuosisataa sitten Hegel harmitteli valtioiden tapaa ylenkatsoa historian opetuksia. Hallitukset eivät ole kuitenkaan ainoita oppimiskyvyttömiä vallankäyttäjiä. Myös rahamarkkinat näyttävät olevan tuomittuja samojen virheiden ja mielettömyyksien kierteeseen.

Talouden paikat: 

Perinteinen kehitysapu ei riitä

Stephen Browne
21.11.2007

Kehitysapu ei nykymuodossaan toimi. Uudistukseen ei riitä pelkkä määrärahojen kasvattaminen, vaan kehitysyhteistyössä kaivataan radikaalia suunnanmuutosta. Esimerkiksi velkojen anteeksianto, reilumpi maailmankauppa, globaalien julkishyödykkeiden tarjonta ja ilmastonmuutoksen torjunta olisivat nykymuotoista kehitysapua tehokkaampia avustuskeinoja.

Talouden paikat: 

Kuka omistaa ruoan?

International Forum on Globalization
8.10.2007

Monenkeskisen kehitysrahoituksen uudistaminen

Yilmaz Akyüz
8.11.2007

Kehitysrahoitus on paitsi riittämätöntä, myös laadullisesti puutteellista. Ongelmia on niin yksityisessä ja valtioiden välisessä kuin monenkeskisessä rahoituksessa. Usein apua myönnetään enemmän sen antajan kuin vastaanottajan intressien mukaan. Nykyiset rahoitusrakenteet kaipaavatkin päivitystä. Myös uusien rahoituslähteiden mahdollisuudet olisi käytettävä hyväksi.

Euroopan julkiset palvelut ja kaupan vapauttaminen

Paolo Andruccioli
3.10.2007

Julkisten palvelujen yksityistäminen etenee vauhdilla kautta Euroopan. Joidenkin mielestä yksityistäminen koituu kaikkien eduksi, toiset kokevat sen laskevan palveluiden tasoa ja vaarantavan demokratian. Yksityistämisen rinnalla puhutaan usein myös kaupan vapauttamisesta. Todellisuudessa niiden suhde on mutkikas.

Talouden paikat: 

Uusi työ – vain muutos on pysyvää

Jussi Vähämäki
1.11.2007

Ennen työ oli useimmiten pysyvää, monotonista ja tiettyyn paikkaan sidottua. Työn ja vapaa-ajan ero oli selvä. Nykyisin tehtävät vaihtuvat tiuhaan, sopimukset ovat lyhyitä ja tulevaisuus epävarma. Menestyksen edellytys ei ole niinkään sitoutuminen määrättyyn työhön kuin kyky sopeutua, omaksua uutta ja luovia sosiaalisissa verkoissa: on oltava kiinnostunut kaikesta kiinnittymättä mihinkään.

Kuinka kapitalismi tappaa demokratian

Robert B. Reich
10.11.2007

Vapaiden markkinoiden piti johtaa vapaisiin yhteiskuntiin. Ylikierroksilla käyvä globaalitalous kuitenkin murentaa kansalaisten valtaa demokratioissa. Yksityinen voitto menee yhteisen hyvän edelle, ja hallitukset jäävät usein suuryhtiöiden varjoon. Mikäli asiaan halutaan muutos, on ihmisten kyettävä hillitsemään sisäistä kuluttajaansa ja annettava tilaa sisäiselle kansalaiselleen.

Myytti kehitysavusta – rahavirta köyhistä rikkaisiin maihin

Sony Kapoor
18.10.2007

Yleisesti ajatellaan, että rikkaat maat lahjoittavat suuria määriä rahaa ja muita resursseja köyhille maille. Tosiasiassa rahaa virtaa etelästä pohjoiseen reilusti enemmän kuin toisinpäin. Yksistään velanhoitokulut ovat kehitysapua suuremmat. Olisikin tärkeää arvioida kehitysrahoitusta kokonaisvaltaisesti. Tällöin pitäisi huomioida myös maailmankaupan, pääomapaon, ulkomaisten sijoitusten, veronkierron ja velkojen merkitys.

Talouden paikat: 

Sivut

Subscribe to RSS - Kauppa