You are here

Parlamentti

Kuka päättää talouden suunnasta? Kuinka maailmantalouteen voi vaikuttaa?

Undefined

Vuosituhattavoitteet kehitysyhteistyön vetureina?

Miten maailmasta kitketään köyhyys?

Yhdistyneet kansakunnat julkisti huippukokouksessaan vuonna 2000 vuosituhatjulistuksen, joka sisälsi kahdeksan yhteisesti sovittua kehitystavoitetta (ks. taulukko oikealla), jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet pohjautuivat 1990-luvulla järjestettyihin YK:n temaattisiin huippukokouksiin muun muassa lasten ja naisten oikeuksista, ympäristöstä ja lisääntymisoikeuksista.

Mitä kehitysyhteistyö on ja mihin sitä tarvitaan?

Kehitysapu tarkoittaa teollistuneiden maiden antamaa taloudellista tai aineellista tukea kehitysmaille. Apua ryhdyttiin antamaan toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin tuettiin Euroopan jälleenrakennusta. 1960-luvulla kehitysapua ja -yhteistyötä laajennettiin kehitysmaihin.

YK:n vuosikokouksessa vuonna 1970 teollisuusmaat lupautuivat auttamaan kehitysmaita. Tuolloin sovittiin aputavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Myös Suomi sitoutui tähän.

Mitä kehitys on?


Kuvitus: Banksy

Ajatus ihmislähtöisestä kehityksestä eli siitä, että ihminen ottaa itse ohjat käsiinsä luonnon armoille jättäytymisen sijaan, syntyi teollisen vallankumouksen innoittamana. Käsite on leimallisen länsimainen. Pohjoisen pallonpuoliskon rikkaat teollisuusvaltiot alkoivat kutsua itseään kehittyneiksi. Samalla ne tulivat esimerkillään määritelleeksi sen, mitä kehittynyt tarkoittaa.

Työntekijän ääni kuuluu vain järjestäytymällä

Työntekijöiden järjestäytymisen suuri merkitys on helppo ymmärtää, jos vertaa nykypäivän suomalaista työelämää reilun sadan vuoden takaiseen. Kun palkkatyö 1800-luvulla yleistyi eikä ammattiyhdistysliikettä vielä ollut, työntekijän hyvinvointi oli lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Työntekijän oli toimeentulonsa eteen tehtävä se, mitä työnantaja keksi vaatia – muuten hänet vaihdettiin toiseen. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä.

Talouden paikat: 

Globaalista alueelliseen sopimiseen?

(Viimeksi päivitetty 13.2.2008)

Maailman kauppajärjestö WTO:n jumittaessa toimettomuudessaan muita kauppasopimuksia solmitaan jatkuvasti. Itse asiassa erilaisten alueellisten kauppasopimusten määrä on noussut huimasti sen jälkeen, kun WTO vuonna 1995 perustettiin.

Sopimuksia solmitaan yksittäisten maiden ja eri kauppaliittojen välille. Euroopan unioni on hyvä esimerkki jälkimmäisestä.

Resurssikonfliktit: kilpailu luonnonvaroista kovenee


Kuva: Koniponi (CC)

Omenapuu kasvaa kahden tontin rajalla. Molemmat naapurit kokevat sen omakseen. Aina syksyisin syntyy riitaa siitä, kummalle omenat kuuluvat. Joskus tapellaankin. Tällöin vahvempi saa hedelmänsä, mutta toista jää kismittämään, ja pian painitaan uudestaan.

Tarinan opetus on, että ihmisille on tyypillistä taittaa peistä heille tärkeiden luonnonvarojen hallinnasta. Esimerkiksi vesi, viljelykelpoinen maa, kulta, timantit ja öljy ovat olleet monen konfliktin kiistakapuloita.

Kuka turvallisuutta tuottaa ja kenelle?


Kuva: Ivar Zantinge (CC)

(Tekstiä on viimeksi muokattu 2.12.2008)

Turvallisuus voi tarkoittaa monia asioita. Parranajokone on turvallinen, jos siitä ei saa sähköiskua tai haavaa leukaan. Turvallisessa lomakohteessa ei tarvitse pelätä taskuvarkaita. Koti on turvallinen, kun seinät ja katto eivät sorru, vanhemmat eivät juopottele tai pahoinpitele, kun pöydässä on riittävästi ruokaa. Turvallisuus on sitä, että tuntee olonsa turvalliseksi.

Voiko kuluttamalla vaikuttaa?

Ekosähkö, vapaat tietokoneiden käyttöjärjestelmät, reilun kaupan kahvi... Yhä useammalle maailman tilaan vaikuttaminen alkaa arkipäivän valinnoista. Eettinen kuluttaminen on herättänyt viime vuosina paljon kiinnostusta, mutta myös kiivasta keskustelua sen vaikutuksista. Onko yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla merkitystä? Voiko kuluttamalla vaikuttaa?

Talouden paikat: 

Onko kaikki kaupan?

Kauppapolitiikka on viimeisen reilun vuosikymmenen aikana nopeasti laajentunut muille politiikan aloille. Talouden globalisaation nimissä pyritään purkamaan kansallista lainsäädäntöä (esim. tullijärjestelyjä tai kiintiöitä), jotta vienti ja tuonti olisi mahdollisimman esteetöntä. Samanaikaisesti yhä useammille asioille määritellään taloudellinen arvo ja niitä tarkastellaan hyödykkeinä – esimerkkinä hiilidioksidipäästöjen kauppa.

Maailmankaupan pelisäännöt

Kuva: Fuzheado (CC)

EPA, WTO, TRIPS, GATS, TRIMS, AKT, NAFTA, ASEAN, MFN, GATT… Nämä ovat kaikki lyhenteitä, jotka liittyvät maailmankauppaan. Tässä kirjainviidakossa kenen tahansa on helppo mennä sekaisin. Harva tietää tarkalleen, mistä puhutaan, kun puhutaan maailmankaupasta ja sen pelisäännöistä.

Sivut

Subscribe to RSS - Parlamentti