You are here

Parlamentti

Kuka päättää talouden suunnasta? Kuinka maailmantalouteen voi vaikuttaa?

Undefined

Kolumni: Rakennusalan talousrikollisuuden unohdetut uhrit

Anne Alvesalo ja Erja Virta
26.11.2008

Elinkeinoelämän rakennemuutokseen liittyvä työn ulkoistamisen voimakas lisääntyminen ja siihen kytkeytyvän talousrikollisuuden ja harmaan talouden kasvu on Suomessa näyttäytynyt erityisesti rakentamisessa, jossa työvoiman tilapäisyys, monimutkaiset tuotantoketjut ja aliurakointi ovat tyypillisiä. Tutkimusten mukaan rakennusalalla on erityisen suuri riski norminvastaiseen toimintaan.

Talouden paikat: 

Kolumni: Lamaa ja muutosta odotellessa

Boris Kagarlitski
9.7.2008

Ulkoapäin tarkastellen Venäjän talous saattaa näyttää menestystarinalta. Tuotanto kasvaa, ja öljydollareiden virta on synnyttänyt uuden keskiluokan, jonka lisääntyvä kulutus vauhdittaa taloutta entisestään.

Kolumni: Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus

Mari Simonen
10.6.2008

Seuraavien vuosikymmenten aikana kaupunkien kasvu kehitysmaissa tulee olemaan ennennäkemätöntä: Afrikan ja Aasian kaupunkiväestö kaksinkertaistuu, ja vuonna 2030 koko maailman kaupunkilaisista peräti 81 prosenttia asuu kehitysmaissa.

Nopealla urbaanilla kasvulla on myös maailmantaloudellisia seurauksia. Suurin osa taloudellisista ja sosiaalisista muutoksista tapahtuu jo nyt kaupungeissa. Kehitysmaiden kaupunkien muutokset muokkaavat maailman talouskasvun näkymiä ja vaikuttavat pyrkimyksiin lieventää köyhyyttä.

Talouden paikat: 

Kolumni: Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka

Markus Kröger
7.4.2008

Agribisneksen ja akroekologian muuttuva suhde on globaalin maatalouspolitiikan tärkein pilari. Nämä maaseutua muokkaavat ilmiöt kilpailevat maasta, hallitusten huomiosta, markkinoista ja yhteiskunnan hyväksynnästä.

Siinä missä agribisnes on neuvostoliittolaistyylistä toimintaa, jossa valtio takaa harvoille tuottajille yksinoikeuden maaseudun kehittämiseen ja myöntää valtaisia tukia, agroekologia etsii maaseutua, jossa ihminen on vapaa niin valtioista kuin markkinoiden heilahteluista.

Kolumni: Afrikka voi saavuttaa kehitystavoitteet ja enemmänkin

Tajudeen Abdul-Raheem
19.3.2008

Pystyykö Afrikka saavuttamaan YK:n vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä? Kysymys esitetään usein kehitystavoitteista puhuttaessa. Usein taustalla on tietty määrä kyynisyyttä: ajatus, että valtaosa Afrikasta ei pysy aikataulussa, alkaa olla jo yleisesti hyväksytty. Virallisissa raporteissakin todetaan, että nykytahdilla tavoitteista saatetaan olla perässä vielä vuonna 2050.

Ilmastokriisin välttäminen edellyttää rajuja päästövähennyksiä


Kuva: Wikimedia Commons

Ilmastonmuutos on ehkä vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama haaste. Aihe on jo korvannut terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana. Se, miten käsillä olevaan ilmastokriisiin voidaan vastata, riippuu nyt ja tulevaisuudesta tekemistämme energiavalinnoista ja poliittisista päätöksistä.

Arvostetun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan

Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen

Lester R. Brown
3.3.2008

Arktisten alueiden jääpeitteen sulaminen, metsien häviäminen, lajien sukupuutto, aavikoituminen, puhtaan veden puute, yleistyvät maiden sisäiset konfliktit ja monet muut ilmiöt ovat oireita maapallon kestokyvyn ylittymisestä. Mikäli nykymeno jatkuu, koko sivilisaatiomme on uhattuna. Vaihtoehtona on rakentaa uusiutuviin energialähteisiin, lisääntyneeseen tehokkuuteen ja ekologiseen innovatiivisuuteen perustuva uusi talousjärjestelmä. Tarvittava teknologia on jo pitkälti olemassa. Ihmiskunnan tulevaisuus on omissa käsissämme.

Aika on kypsä kansainvälisille veroille

Peter Wahl
19.2.2008

Kansainväliset verot muodostavat täysin uuden paradigman. Niiden toteutuminen olisi historiallisesti merkittävä muutos, sillä tähän asti verot on vahvasti yhdistetty kansallisvaltioon. Kansainvälisen verotuksen edellytykset ovat syntyneet globalisaation myötä, ja aika on nyt kypsä niiden käyttöönotolle.

Kolumni: Chile, uusliberaalin talousajattelun mallimaa

Jaana Kanninen
3.12.2007

Uusliberaalin talousajattelun isänä pidetty yhdysvaltalainen Nobel-palkittu taloustieteilijä Milton Friedman kutsui Augusto Pinochetin Chilessä 1970-luvulla tekemiä talousuudistuksia "Chilen ihmeeksi". Friedmanilla itsellään lienee ollut osansa tuossa ihmeessä, sillä hän teki sotilasdiktatuurin aikana kaksi matkaa Chileen, ensimmäisen vuonna 1975 ja toisen vuonna 1981.

Ensivisiitistä on kulunut yli kolmekymmentä vuotta ja diktatuuria ei enää ole, mutta Friedmanin ideologia kukoistaa maassa edelleen.

Talouden paikat: 

Mitä jos kehitysmaat rahoittaisivat köyhyyden poistamisen omista julkisista varoistaan?

Jens Martens
21.11.2007

Kehityskeskustelu pyörii paljolti kehitysavun ympärillä. Pelkällä avulla köyhyyttä ei kuitenkaan nujerreta. Todellinen kehitys on mahdollista vasta, kun etelän maat pystyvät pyörittämään tehokasta julkista sektoria omilla varoillaan. Tavoite on saavutettavissa, mutta se edellyttää globaalien verojärjestelmien kehitystä, maailmankaupan sääntöjen ja käytäntöjen hiomista sekä korruption kitkemistä.

Talouden paikat: 

Sivut

Subscribe to RSS - Parlamentti