You are here

Voiko kuluttamalla vaikuttaa?

Ekosähkö, vapaat tietokoneiden käyttöjärjestelmät, reilun kaupan kahvi... Yhä useammalle maailman tilaan vaikuttaminen alkaa arkipäivän valinnoista. Eettinen kuluttaminen on herättänyt viime vuosina paljon kiinnostusta, mutta myös kiivasta keskustelua sen vaikutuksista. Onko yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla merkitystä? Voiko kuluttamalla vaikuttaa?

Eettisellä tai poliittisella kuluttamisella tarkoitetaan kulutuspäätöksiä, joihin liittyy vaatimus oikeudenmukaisuudesta, ekologisuudesta tai muista ei-taloudellisista arvoista. Se voi merkitä joidenkin tuotteiden suosimista niihin liitettyjen eettisten arvojen vuoksi (positiivinen kuluttaminen) tai vastaavasti tuotteiden ostamatta jättämistä, boikotointia (negatiivinen kuluttaminen). Termiä eettinen kuluttaminen on toisinaan kritisoitu sillä perusteella, ettei kuluttaminen ylipäänsä ole eettistä toimintaa. Käsite on kuitenkin vakiintunut yleiskieleen. Yhtä hyvin voi puhua poliittisesta kuluttamisesta tai kuluttamalla vaikuttamisesta.

Kulutuksessa poliittisen vaikuttamisen välineenä ei ole mitään uutta. Markkinat ovat aikaisemminkin olleet mielipiteenilmauskanava, ennen muuta niille, joilta puuttuvat tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Esimerkiksi Gandhi peräänkuulutti aikoinaan englantilaisten tuotteiden boikottia maan siirtomaaherruuden vastustamiseksi. Boikotit olivat myös osa rotuerottelun ja Vietnamin sodan vastaisia liikkeitä, ja ne liittyivät olennaisesti taisteluun Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kaatamiseksi. Erityisen kiinteästi boikotit ovat kuuluneet Yhdysvaltojen historiaan.

Poliittisen kuluttamisen merkitys on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt. Tuotteiden valmistukseen liitetään enemmän sosiaalisia ja eettisiä vaatimuksia, ja aiempaa useammat ihmiset näyttävät pitävän kuluttamista mielekkäänä vaikuttamistapana. Tuotteiden eettisyydestä – mitä se sitten tarkoittaakin – on tullut myyntivaltti, tai ainakin jotakin, johon yritysten on kiinnitettävä huomiota.

Tähän on useita syitä. Talouden globalisaatio on lisännyt suuryritysten valtaa ja merkitystä maailmanpolitiikassa. Samalla kansallisvaltioiden rooli on heikentynyt, eikä globaalilla tasolla ole kehittynyt valtioita vastaavia hallintorakenteita. Globalisaatio on toisaalta myös luonut eettiselle kuluttamiselle paremmat edellytykset helpottamalla tiedonhankintaa ja kommunikointia. Osaltaan taustalla on kuluttamisen lisääntynyt merkitys ihmisten elämässä. Kun arkielämä on kulutuksella kyllästettyä, on luontevaa etsiä vaikuttamiskeinojakin sen kautta.

Kuinka kuluttajat käyttävät valtaa? Eettisen kuluttamisen arviointia vaikeuttavat mittausongelmat, ihmisten kulutusvalinnoista kun on vaikea saada luotettavaa tietoa. Vaikutustapoja on myös erilaisia. Esimerkiksi boikottikampanjoiden tarkoituksena ei välttämättä ole niinkään vaikuttaa konkreettisiin myyntilukuihin kuin aiheuttaa yrityksen tuotemerkille kielteistä julkisuutta ja siten painostaa yritystä muuttamaan toimintaansa.

Esimerkkeinä onnistuneista boikoteista mainitaan usein Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa vastustanut kampanja sekä ranskalaisten viinien ja juustojen ostolakko 1990-luvulla maan Tyynellämerellä tekemien ydinkokeiden vuoksi. Boikotit auttoivat lisäämään kansainvälistä painostusta, joka johti lopulta apartheidin kaatumiseen ja ydinkokeiden päättämiseen.

Hyvä maine on yrityksille tärkeää, ja huonosta imagosta eroon pääseminen on osoittautunut vaikeaksi. Niinpä pelko kielteisestä julkisuudesta voi johtaa yritysten itsesäätelyyn ja tuotantoa koskevien standardien paranemiseen. Monet yritykset ovatkin omasta aloitteestaan sitoutuneet noudattamaan jonkinlaisia vastuullisen tuotannon sääntöjä. Tällaisten säännösten sisältö ja valvonta on kuitenkin kirjavaa.

Reilun kaupan menekin nopea kasvu viime vuosina osoittaa, että eettisille tuotteille on markkinoita, kunhan tuotteet ovat helposti tunnistettavia ja tavallisen kuluttajan saatavilla. Joidenkin mielestä eettisten tuotteiden ostaminen onkin boikotointia parempi tapa vaikuttaa, se kun tukee suoraan vastuullisia yrityksiä. Olennaista tietysti olisi, ettei eettisten tuotteiden suosiminen lisäisi kokonaiskulutusta. Banaanien kuljettaminen Suomeen kuormittaa ympäristöä, olivat ne reiluja tai eivät.

On syytä myös huomioida, että yksityishenkilöiden kulutusvalinnoilla on mahdollista vaikuttaa vain sellaisten yritysten toimintaan, joiden tuotteita on myynnissä vähittäiskaupassa. Esimerkiksi julkisen sektorin hankintoihin eettiset perusteet vaikuttavat toistaiseksi vähän tai eivät ollenkaan.

Rajallinen vaikutusväylä Tavallisen kansalaisen kannalta kuluttamalla vaikuttamisen suurin ongelma on luotettavan informaation puute. Globalisaation seurauksena monimutkaistuvista tuotantoketjuista on usein vaikeaa, ellei mahdotonta saada tarkkaa tietoa. Erilaisten sertifikaattien vertailu on työlästä, eikä myöskään ole aina selvää, mikä tuote loppujen lopuksi on vaikkapa ympäristöystävällisin – erilaisten laskumallien hallinta kun vaatii jo melkoisen paljon perehtymistä.

Erityisesti kielteiseen kampanjointiin liittyy lisäksi eettisesti vaikeita kysymyksiä. Ei esimerkiksi ole mitään takeita sille, että kuluttamalla vaikuttamisen tavoitteet itsessään olisivat hyväksyttäviä. Räikeimpiä esimerkkejä tästä ovat juutalaisvastaiset boikotit Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Boikotti saatetaan myös tietoisesti kohdistaa täysin syyttömään tahoon, kuten oli laita Ranskan ydinkokeita vastustavassa kampanjassa. Strategisista syistä kärsimään joutui taloudellisesti haavoittuvainen viini- ja juustoala, jolla oli sisäpoliittisesti suuri painoarvo. Viininviljelijöillä ei Mururoan ydinkokeiden kanssa kuitenkaan ollut mitään tekemistä.

Kuluttamista on myös pidetty epädemokraattisena vaikuttamisen välineenä. Niin kauan kun eettiset tuotteet ovat keskimäärin muita kalliimpia, kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia valita niitä ostoskoriinsa. Kuluttamalla vaikuttaminen rajoittuukin ennen muuta teollistuneisiin länsimaihin, sinne, missä on eniten varaa kuluttaa.

Eettisen kuluttamisen suosion kasvu on herättänyt huolta siitä, että samalla kiinnostus muuhun poliittisen toimintaan vähenee. Länsimaissa tämä näkyy esimerkiksi pienenevinä äänestysprosentteina. Markkinoiden kautta tapahtuvan vaikuttamisen on pelätty korvaavan perinteisiä poliittisen osallistumisen muotoja ja kansalaisuuden typistyvän pelkäksi kuluttajuudeksi.

Kulutusvalintojen merkitystä ei pidä liioitella, mutta ne ovat kuitenkin yksi mahdollinen tapa vaikuttaa. Mitä tulee suurempiin, rakenteellisiin muutoksiin ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän maailman puolesta, ne vaativat toisenlaisia toimia. Kuluttaminen voi parhaimmillaankin vain täydentää, ei korvata, muuta poliittista osallistumista.

Maria Manner

Talouden paikat: