You are here

Valtioiden vastuu kansainvälisessä asekaupassa

Kansainvälinen asekauppa valtiollisine ja ei-valtiollisine toimijoineen on alue, jonka puitteissa tapahtuvia rikoksia tai korruptiota on valvottu hyvin puutteellisesti, jos lainkaan. Kaupankäyntiä käyvät pääasiassa yksityiset yritykset, mutta valtiot voivat silti toimia kaupan rajoittajina ja valvojina päättäen, mitä saa myydä ja minne. Huhtikuussa hyväksytyn kansainvälisen asekauppasopimuksen myötä valtioille on tarjolla uusi mahdollisuus puuttua asekaupan ongelmiin. Valtioilla onkin tässä huomattavasti parantamisen varaa. Nähtäväksi jää, löytyykö poliittista tahtoa edetä asekauppasopimuksen hyväksynnästä käytännön toimenpiteisiin.
Kansainvälinen asekauppa on globaalia kaupankäyntiä, joka on pitkälti yksityisten yritysten käsissä. Valtioiden puolustusbudjeteista aseiden ja muiden tarvikkeiden hankinta muodostaa vain noin kolmasosan. Näin ollen valtiot eivät määrää, miltä asekauppa näyttää. Sotateollisuuden yritykset myyvät sinne, missä on kysyntää, ja ostajat hankkivat tarvikkeensa sieltä, mistä niitä on saatavilla. Ongelmana on, että kauppojen taustalla olevia poliittisia, eettisiä tai ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ei läheskään aina oteta huomioon. Aseita tai sotatarvikkeita myydään myös niille, jotka käyttävät niitä ihmisoikeuksia rikkovalla tavalla.
Esimerkkejä asekaupan ongelmakohdista ja epäjohdonmukaisuudesta löytyy myös Suomen toiminnasta. Puolustustarvikeyhtiö Patria, jonka suurin omistaja on valtio, on myynyt kranaatinheitinjärjestelmiä Saudi-Arabiaan, vaikka niitä on epäilty käytettävän siviiliväestöä vastaan. Patria pyrkii myös vahvistamaan siteitään Arabiemiraatteihin tavoitellen satojen panssaroitujen ajoneuvojen tilausta, vaikka maan on raportoitu esimerkiksi tuoneen ulkopuolisia palkkasotilaita niin sanotun arabikevään leviämisen estämiseksi eli demokraattisten kansannousujen tukahduttamiseksi. Lisäksi Patriaa epäillään muun muassa lahjusten antamisesta panssariajoneuvokauppojen yhteydessä Sloveniassa vuonna 2006. Myös Suomen ja Israelin välistä asekauppaa on kritisoitu vahvasti, sillä sen katsotaan osaltaan ylläpitävän alueen vuosikymmeniä jatkunutta konfliktia.
Halutessaan valtioilla on mahdollisuus vaikuttaa huomattavasti vahvemmin siihen, miten asekauppaa käydään. Kansainvälinen korruptionvastainen järjestö Transparency International (TI) on julkaissut indeksin, jonka mukaan suurin osa maailman maista – mukaan lukien valtaosa suurista aseviejistä ja -tuojista – on epäonnistunut asekaupan puitteissa tapahtuvan korruption kitkemisessä. Tähän lukeutuu myös useita EU-maita. TI on tutkinut myös aseyhtiöiden korruptionvastustuskykyä ja muun muassa Patria oli heikoimmin suoriutuneiden joukossa.
Suomessa on otettu joitakin askeleita korruption hillitsemiseksi. Puolustushallitus on julkaissut eettisen ohjeistuksen vuonna 2010 ja Puolustus- ja ilmateollisuusyhdistys PIA ry käyttää eurooppalaisen emojärjestönsä eettistä ohjeistusta. Laajempi poliittinen halukkuus sotateollisuuden suitsemiseen kuitenkin uupuu.

Asekauppasopimuksella kohti parempia käytäntöjä

Huhtikuussa 2013 kansainvälisen asekaupan valvonnassa tapahtui sinnikkään työn tuloksena saavutettu käänne. Yhteiset kansainväliset linjaukset asekaupalle määrittelevä asekauppasopimus hyväksyttiin huhtikuun alussa YK:n yleiskokouksessa puoltavien äänten huomattavalla enemmistöllä. Muiden muassa EU ja Suomi omalta osaltaan ovat pyrkineet myötävaikuttamaan sopimuksen syntyyn, mutta se hyväksyttiin vasta useampien neuvottelukierrosten jälkeen.
Neuvottelujen tuloksena syntyi sopimus, joka kieltää aseiden myynnin maihin, jossa niitä tultaisiin käyttämään kansanmurhaan, sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Suomessa toimivat ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöt ovat kuvailleet tärkeäksi askeleeksi asekaupan kaivattuun valvontaan vaikka se ei sinänsä poistakaan kaikkia asekauppaan kytkeytyviä ongelmia. Jäsenmaat ovat sekä kehuneet että moittineet sopimusta. Esimerkiksi Venäjää huolestuttaa sopimuksen epämääräisenä pidetty muotoilu muun muassa kansanmurha-termin osalta.
Syntynyt sopimus ei astu voimaan heti. Jokaisen valtion on allekirjoitettava sopimus erikseen ja sitä kautta liittyä sen piiriin. Vasta 90 päivää sen jälkeen kun 50 valtiota on ratifioinut sopimuksen, se tulee voimaan. Tämän on arvioitu vievän noin kaksi vuotta. Kaikkien sopimuksen hyväksyneiden valtioiden ei oleteta allekirjoittavan ja ratifioivan sopimusta, ja esimerkiksi huomattavan kyseenalaista asekauppaa käynyt Yhdysvallat on tässä mielessä kysymysmerkki.

Tulevaisuuden kehityskulku?

Tulevaisuutta ajatellen on erityisen tärkeää panostaa asekaupan globaalien puitteiden parantamiseen. Todennäköisimmin tämä tulee onnistumaan valtiotasolla, nyt syntyneen kansainvälisen sopimuksen kautta. Tarpeeksi laajasti ratifioitu asekauppasopimus vaikuttaisi todennäköisesti huomattavassa määrin siihen, miten ja millä periaatteilla tulevien vuosikymmenten asekauppaa käydään. Tehokkaampi eettiset kysymykset ja ihmisoikeudet huomioon ottava valvonta tekisi tästä maailmantalouden osasta ainakin vähemmän kyseenalaista ja toimisi luultavasti myös asekauppaa jossain määrin rajoittavasti.
Myös suurempi avoimuus valtiollisessa varustelupolitiikassa tukisi asekauppasopimuksen periaatteita. Avoimempi tiedonkulku valtioiden asehankinnoista ja tätä tukevat kansainväliset sopimukset ja valvontajärjestelmät toimisivat luottamuksen rakennuspalikoina ja voisivat siten ehkäistä konflikteja.
Jotta kansainvälisellä tasolla päästäisiin avoimempiin ja turvallisempiin käytäntöihin asekaupan saralla, on ennen kaikkea löydyttävä tarpeeksi tahtoa niiden toteuttamiseen.

Anna Malinen

Artikkeli perustuu mm. seuraavien henkilöiden haastatteluihin:
Jarmo Pykälä, tutkija, SaferGlobe Finland
Laura Lodenius, toiminnanjohtaja, Suomen Rauhanliitto

Materiaalia:

Transparency Internationalin korruptioindeksiin liittyvä tiedote: http://www.transparency.org/news/pressrelease/70_of_governments_fail_to_...
TI:n indeksi hallitusten kyvystä hillitä korruptiota puolustussektorilla: http://government.defenceindex.org/
TI:n indeksi aseyhtiöiden kyvystä hillitä korruptiota: http://companies.defenceindex.org/
Ylen uutinen Patrian heikosta korruptionvastaisesta työstä: http://yle.fi/uutiset/transparency_patrian_korruptionvastainen_tyo_surke...
Ylen uutinen Patrian Saudi-Arabian kauppojen mahdollisista riskeistä: http://yle.fi/uutiset/asekaupan_tutkija_varoittaa_patrian_saudi-kaupan_r...
HS:n uutinen Patrian rikosepäilyistä Sloveniassa: http://www.hs.fi/talous/Poliisi+selvitt%C3%A4%C3%A4+Patrian+uutta+rikosv...

Talouden paikat: