You are here

Sietämätön velka ja velkasovittelu

Käytännössä kaikilla valtioilla on velkaa, ja valtionvelka on aina poliittinen kysymys. Poliittisuus ei tarkoita ainoastaan julkisen kulutuksen mahdollisuuksia. Kyse on myös siitä, millä ehdoilla velkasuhdetta voidaan pitää ylipäänsä pätevänä ja sitovana.

Kysymys velkasuhteiden sitovuuden ehdoista on erityisen merkittävä, koska valtio ei ole mikä tahansa velallinen. Valtiot ovat poliittisia yhteisöjä, joilla täytyy olla jatkuvuutta. Valtiot luovat rahaa ja mahdollistavat markkinoiden, myös finanssimarkkinoiden, toiminnan. Lisäksi valtiot ylläpitävät hyvinvoinnin kannalta keskeisiä palveluja, joiden jatkuvuuden tai laadun ongelmat voivat tuottaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä, erityisesti köyhissä olosuhteissa.

Valtionvelan politiikkaa voidaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta. Toisaalta voidaan neuvotella velan takaisinmaksun ehdoista tilanteessa, jossa velkataakka on kasvanut kohtuuttomaksi. Takaisinmaksun ehdot tarkoittavat sitä, minkälaisella korkotasolla tai aikataululla maksun odotetaan tapahtuvan, ja minkälaisten prioriteettijärjestysten voidaan katsoa vallitsevan velkaa perittäessä ja maksettaessa. Tuleeko velanmaksu asettaa esimerkiksi perusopetuksen edelle, jos resurssit ovat niukkoja? Velan kohtuullistamista ja erilaisia velkajärjestelyjä onkin pohdittu ja toteutettu maailmassa aina silloin tällöin.

Toisaalta voidaan selvittää velan periaatteellista oikeutusta. Onko velkasopimus sellainen, että velkasuhteen voi katsoa pätevän? Jos velkasuhde ei ole oikeutettu, velkaa tulisi pitää olemattomana ja rauenneena.

Minkälaiset asiat sitten tekevät velkasuhteesta oikeuttamattoman? Esimerkiksi velkasopimuksen tekoon voi liittyä harhaanjohtamista, väärennöksiä tai muita epäselvyyksiä. Valtionvelasta neuvottelevalta taholta saattaa puuttua muodollinen mandaatti.

Sortotoimia lainarahalla

Poliittisesti kiinnostavimpia tilanteita ovat kuitenkin sellaiset, joissa kyse on ”sietämättömästä velasta”. Sietämätön velka viittaa tilanteisiin, joissa lainattuja rahoja on käytetty tarkoituksiin, jotka ovat kansalaisten intressien vastaisia ja lainaaja on ollut rahojen käytöstä tietoinen. Sietämätön velka on periaatteessa aina mitätöntä, mutta periaatetta sovelletaan erittäin harvoin.

Ilmeisiä sietämättömän velan tapauksia on kuitenkin paljon. Erilaiset diktaattorit ovat lainanneet maansa nimissä rahaa omiin tarkoituksiinsa, ja sortohallinnon kaaduttua velkoja peritään demokraattiselta hallinnolta valtionvelkoina. Pahimmillaan varoja on voitu käyttää kansalaisten suoraan poliittiseen sortoon.

Samanlaisia, joskin tulkinnanvaraisempia kysymyksiä nousee vastaan korruptiotapauksissa, kriisiaikaisessa rahoituksessa ja hyvin epäselvien hankkeiden yhteydessä, sikäli kun rahoittaja on selvästi ollut tietoinen rahoituksen ongelmista.

Englantilaisen New Economics Foundationin tekemän selvityksen mukaan useiden maiden valtionvelka tulisi mitätöidä sietämättömien velkojen periaatteen nojalla kokonaan. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Indonesia, Nigeria, Argentiina, Kongo ja Etelä-Afrikka.

Sovitteluorganisaatio myös poliittisena vakauttajana

Kansalaisliikkeet ovat jo pitkään esittäneet, että kansainväliseen järjestelmään tulisi luoda velkojen sovitteluorganisaatio. Kyse olisi puolueettomasta elimestä, joka voisi päättää, mitkä velat tulisi maksaa ja mitkä ei. Kriteerinä velkojen mitätöinnille käytettäisiin sekä maan rahoitustilannetta (nojautuen eräänlaiseen julkisyhteisön konkurssilainsäädäntöön) että velkojen periaatteellista oikeutusta.

Velkasovitteluun liittyvä velkojen mitätöinnin mahdollisuus olisi tärkeää paitsi periaatteen, myös kannustimien näkökulmasta. Nykyjärjestelmän keskeinen ongelma on siinä, että kansainvälinen järjestelmä pitää periaatteessa kaikkia johtajia oikeutettuina valtionvelan nostajina. Tässä tilanteessa erityisesti köyhissä maissa monilla tahoilla on huomattavia kannustimia pyrkiä hankkiutumaan maan johtoon keinolla millä hyvänsä, mikä epävakauttaa huomattavasti herkkiä valtioita.

Lisäksi pankeilla on nykytilanteessa kannustin lainata johtajille heidän valtansa luonteesta piittaamatta. Velkasovittelusta seuraava juridisesti pätevän lainojen nollaamisen mahdollisuus loisi myös lainaamiskriteereihin merkittäviä demokratisoivia kannustimia.

Teppo Eskelinen

Talouden paikat: