You are here

Päätöksenteon monet tasot: paikallista, kansallista vai globaalia demokratiaa?


Vilhelm Sjöström (CC)

Haluatko sinä päättää elämääsi vaikuttavista asioista? Jos vastasit kyllä, alla oleva teksti on juuri sinulle.

Demokratia on yksi aikamme laajimmin hyväksytyistä ajatuksista. Ilmastonmuutos, sodat, globaali talous ja muut maailmanlaajuiset ilmiöt asettavat kuitenkin uuden haasteen demokraattiselle päätöksenteolle. Voiko myös globaali politiikka olla demokraattista? Onko mahdollista sopia kansainvälisistä pelisäännöistä vaikkapa ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Demokratian perusidea siitä, että ihmisten tulisi saada päättää omaan elämäänsä vaikuttavista kysymyksistä "yksi ihminen, yksi ääni" -periaatteella on vaikeasti vastustettava. Yksi Irakin sodankin perusteista oli demokratian "vieminen" maahan. Mutta mitä demokratia oikeastaan tarkoittaa?

On luontevaa ajatella, että paikallisiin kysymyksiin on helpointa vaikuttaa. Kaupunginosayhdistykset, paikalliset luonnonsuojelujärjestöt ja pienet yhdistykset ovat osoitus siitä, että lähidemokratia voi toimia. Vaikka kunnanvaltuustot saattavat olla riitaisiakin, ne tarjoavat kuitenkin puitteet paikalliselle edustukselliselle demokratialle. Monet demokratiatutkijat väittävät, että paikallinen taso on itse asiassa ainoa, jossa ihmiset todella ymmärtävät, mistä he päättävät.

Demokratia voi tarkoittaa monia asioita, mutta yleensä siihen liittyy ihmisten vaikutusmahdollisuuksien kunnioittaminen. Monissa globaaleissa tutkimuksissa demokratian mittareiksi on otettu esimerkiksi lehdistön- ja sananvapaus sekä vapaat, riippumattomat ja säännölliset vaalit, joihin kaikki täysi-ikäiset saavat osallistua niin ehdokkaina kuin äänestäjinä. Lisäksi huomioidaan oikeus kokoontua ja järjestäytyä, esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen tai vaikkapa puolueen taakse.

Monesti vapaiden ja riippumattomien vaalien merkitystä korostetaan. Tarkastellaan, saako kansa valita johtajansa vai ei. Tällöin demokratialla tarkoitetaankin lähinnä edustuksellisuutta – poliittiset kamppailut käydään edustuksellisesti ja usein yhden valtion alueella. Demokratia voi myös tarkoittaa suoraa demokratiaa, jolloin kansalaiset valitsevat eri vaihtoehtojen välillä kansanäänestyksessä.

Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat riippuvaisia toistensa teoista. Erityisesti ilmansaasteet ja ilmastonmuutosta kiihdyttävät kasvihuonepäästöt eivät tunne valtioiden tai kuntien rajoja. Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen seurauksena voikin käydä niin, että esimerkiksi Suomessa aiheutetuista päästöistä kärsivät eniten ihmiset toisella puolen maailmaa äärimmäisinä sääilmiöinä. Ilmastokysymystä ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty ratkaisemaan valtioiden välillä.

Samaten globaali talous vaikuttaa kaikkien arkeen. Suomessa kilpailukyvystä, Kiina-ilmiöstä ja globalisaatiosta puhutaan mediassa päivittäin. Usein näillä ilmiöillä yritetään myös perustella tiettyä talouden politiikkaa, esimerkiksi väittämällä, että kilpailukyky vaatii Suomea alentamaan verotusta tai että Suomen työoloja on huononnettava, koska muuten työt muuttavat Kiinaan.

Jos ilmiöt ja niiden vaikutukset ylittävät valtioiden rajat, miksei myös päätöksenteko? Kuinka asioista voitaisiin päättää kaikkien maailman ihmisten välillä? YK on toki demokraattinen lähes kaikkien maailman yli 200 valtion välinen järjestö, mutta siellä esille tulevat ensisijaisesti globaalin tason kysymykset eivät ole niitä, joiden pohjalta kotimaassa äänestettäisiin vaaleissa. Eikö demokratian ajatuksen mukaista olisi, että kaikki maailman ihmiset päättäisivät yhdessä yhteisistä kysymyksistään?

Vastaukseksi globaalin hallinnan ongelmaan on ehdotettu esimerkiksi Maailman parlamenttia ja uusia maailmanlaajuisia, demokraattisesti hallittuja organisaatioita, jotka sääntelisivät taloutta tai huolehtisivat ympäristön tilasta. Myös olemassa olevien epädemokraattisten laitosten, kuten Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, sulkemista tai demokratisoimista on vaadittu.

Maailma onkin yhtä täynnä erilaisia globaalia demokratiaa vahvistavia aloitteita kuin Suomi järjestöjä.

Yksi ehdotus globaalin demokratian vahvistamiseksi olisi luoda uusi demokraattisesti valittu kansainvälinen verojärjestö ITO (International Tax Organization). Järjestön tehtävän olis hallinnoida niin sanottua Tobinin veroa tai rahoitusmarkkinaveroa, jota perittäisiin ammattimaisesta valuuttakaupasta ja muusta rahoitusmarkkinoilla tapahtuvasta kaupankäynnistä.

Vuosina 2009-2011 kansainvälisissä hallintustenvälisissä järjestöissä selvitetyt mallit rahoitusmarkkinaverosta eivät tosin perustu uuden verojärjestön pohjalle.

Otto Bruun

Päivitetty 1.4.2011

Talouden paikat: