You are here

Kolumni: Rakennusalan talousrikollisuuden unohdetut uhrit

Anne Alvesalo ja Erja Virta
26.11.2008

Elinkeinoelämän rakennemuutokseen liittyvä työn ulkoistamisen voimakas lisääntyminen ja siihen kytkeytyvän talousrikollisuuden ja harmaan talouden kasvu on Suomessa näyttäytynyt erityisesti rakentamisessa, jossa työvoiman tilapäisyys, monimutkaiset tuotantoketjut ja aliurakointi ovat tyypillisiä. Tutkimusten mukaan rakennusalalla on erityisen suuri riski norminvastaiseen toimintaan.

Ulkopuolista työvoimaa käytetään lisääntyvässä määrin muillakin toimialoilla, joten esittämämme esimerkit ovat kuvaavia myös yleisemmällä tasolla.

Rakennusalan alihankintajärjestelyissä kuvion huipulla on yleensä suuri rakennusliike, urakan päätoteuttaja. Suuri osa töistä jaetaan eteenpäin pienemmille yrityksille, joita voi olla kymmeniä. Ilmitullut talousrikollisuus ja harmaa talous tapahtuvat ketjun alapäässä: Pimeää työvoimaa käyttävä aliurakoitsija jättää lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta. Työntekijät eivät maksa veroja.

Yritys on usein kuitenkin sinänsä laillinen, ja se tarvitsee kirjanpitoonsa tekaistuja kuitteja vastineeksi pimeänä maksetuille palkoille. Kuitit ostetaan toiselta yritykseltä, jolla silläkin on yleensä myös laillista toimintaa, ja ne kirjoitetaan esimerkiksi olemattomista rakennustarvikkeista. Kuittikauppias hakee varottajalta arvonlisäveron palautuksia ”myydyistä” tavaroista. Yrityksistä muodostuu moniportainen kokonaisuus, jossa kaikilla tasoilla on oma tehtävänsä.

Aliurakointijärjestelyissä vastuu työnantajan lakisääteisistä velvoitteista on käytännössä pienillä yrityksillä. Näkyvimmät, kontrollin verkkoon kiinni jääneet laiminlyönnit kuten verojen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden suorittamatta jättäminen ovat tapahtuneet juuri tällaisissä pienissä "isä, poika ja pakettiauto" -tyyppisissä firmoissa.

Tällöin unohtuu, että rikoksiin saattavat syyllistyä (tai niistä vähintäänkin hyötyvät) myös niin sanotut kunnialliset yritykset, pääurakoitsijat ja muut töiden teettäjät. Huomiotta jää helposti myös se, että työn tuotantorakenteiden muutokset luovat toimintaympäristön ja tilaisuuden harjoittaa enemmän tai vähemmän ammattimaista talousrikollisuutta.

Talousrikosten torjunnassa poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinlaitoksen resurssit painottuvat pitkälti veropetosten tutkintaan ja sanktiointiin. Viimeisen viiden vuoden aikana poliisin tietoon tulleiden törkeiden veropetosten lukumäärä on kasvanut yli 60 prosentilla. Laajojen veropetosvyyhtien tutkinta vie tänä päivänä suuren osan talousrikostutkinnan resursseista. Törkeiden veropetosten määrän kasvu ei todennäköisesti laannu aivan lähivuosina.

Harmaa talous on usein yksityisyritteliäisyyttä, mutta myös järjestäytyneen rikollisuuden on arvioitu olevan mukana, erityisesti pimeässä rakennusurakoinnissa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että pitkällä aikavälillä halvempi ulkomainen tilapäistyövoima ja siihen mahdollisesti liittyvä epäterve kilpailu voivat vähitellen ajaa kotimaiset pienet aliurakoitsijoina toimivat rakennusyritykset ja suomalaiset rakennustyöntekijät kestämättömään tilanteeseen. Tämä voi lisätä harmaata toimintaa koko kotimaisella rakennusalalla

Rakennusalan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vahingollisuutta koskevassa keskustelussa on keskitytty pääasiassa taloudellisiin haittavaikutuksiin. Uhreiksi on nimetty veronsaaja ja elinkeinoelämä. On laskettu arvioita menetetyistä verotuloista ja tähdennetty, että normeja noudattavien yritysten kilpailuasema heikkenee laittoman toiminnan seurauksena.

Ilmiöitä on kuitenkin syytä pohtia monipuolisemmin ja laajemmasta aikaperspektiivistä, koska niiden vaikutukset eivät aina ilmene samassa ajassa ja paikassa kuin niiden taustalla olevat päätökset, teot ja laiminlyönnit.

Rikollisen toiminnan haittavaikutukset kohdistuvat valtion lisäksi ympäristöön, työntekijöihin ja kuluttajiin.

Ympäristö, mukaan lukien asuinympäristö, on talousrikollisuuden uhrina esimerkiksi silloin kun rakennusjätteitä dumpataan luontoon, jotta vältyttäisiin jätehuoltoon liittyviltä kustannuksilta. Vaikutukset kuluttajalle tulevat esille sekä asuin- ja toimintaympäristön kautta että lopullisessa tuotteessa, asuinrakennuksessa.

Jos työnantajan vastuulla olevat tapaturma- ja eläkevakuutukset jätetään maksamatta ja työturvallisuussääntöjä ei noudateta, voivat työssä vammautumisen tai kuoleman seuraukset yksittäiselle työntekijälle ja tämän omaisille olla odotettua raskaammat. Aliurakoitsijan tai vuokratyöfirman työntekijä saattaa jäädä vaille lainsäädännössä työsuhteisiin liitettyjä etuja, vaikka hänen tosiasiallinen asemansa – työnjohdon määräysvalta ja riippuvuus työntarjoajasta – olisi aivan sama kuin "tavallisella" työntekijällä.

Talousrikollisuuden haitallisuutta ylipäänsä pitää pohtia laaja-alaisesti. Talousintressien ja yritysten kilpailuedellytysten turvaamisen ylikorostaminen on omiaan hämärtämään ilmiöiden konkreettisia vaikutuksia ihmisten arkielämään.

Tiedon, tilastojen, teorian, tutkimuksen, kontrollin, politiikan ja paniikin puutteen vuoksi talousrikoksia on luonnehdittu ”näkymättömäksi rikollisuudeksi”. Paniikin puutetta edistää se, että uhrit eivät välttämättä ole tietoisia heihin kohdistuneesta rikoksesta eivätkä saata sitä poliisin tai muiden viranomaisten tietoon.

Kontrollitoimenpiteissä tulisi huomioida tasapuolisesti kaikki uhrit. Ympäristöön, kuluttajiin ja työntekijöihin kohdistuvia haittavaikutuksia ei saa unohtaa kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa eikä käytännön rikostorjunnassa.

Anne Alvesalo on oikeusosiologian dosentti Turun yliopistossa.
Erja Virta on Poliisiammattikorkeakoulun erikoissuunnittelija.


Talouden paikat: