You are here

Kolumni: Kannattavaa kansainvälistymistä?

Ritva Pitkänen
5.1.2008

Talouden globalisaation keskeinen piirre on ollut yritystoiminnan kansainvälistyminen. Yritykset omistavat toisia yrityksiä muissa maissa. Tällaisia ryhmittymiä kutsutaan monikansallisiksi konserneiksi.

Myös suomalaiset yritykset, jolla tarkoitan Suomessa rekisteröityjä yrityksiä, ovat laajentaneet toimintaansa kansainvälisesti sijoittamalla huomattavan osan varoistaan ulkomaisiin yritysostoihin.

Suomalaisyhtiöt ovat ostaneet yrityksiä pääasiassa Suomen läntisistä kilpailijamaista, kuten Ruotsista, Saksasta, Hollannista ja Pohjois-Amerikasta. Yritysostot eivät siis ole luoneet uusia työpaikkoja kehitysmaiden köyhille tai siirtäneet pääomia köyhien talouksien tueksi. Ostot ovat kartuttaneet kehittyneissä talouksissa toimivien yritysten omistajien kassaa.

Yritysostoja tehneitä suomalaisyhtiöitä on varsin vähän. Kourallinen suurten yritysten suuria yrityskauppoja kattaa valtaosan tästä pääomien maastaviennistä.

Kiintoisaa on, että yritysten toiminta ulkomailla ei ole ollut yhtä tuottavaa kuin kotimaassa. Suuret yritysostot ovat useassa tapauksessa suorastaan epäonnistuneet, ja suomalaisten työllä luotu tulo on haihtunut ilmaan. Epäonnistumiset on lisäksi usein voitu vähentää kuluina yritysten verotettavasta tulosta. Lasku tästä on tullut menetettyjen verotulojen muodossa suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Ulkomaisia ostoja tehneet suomalaisyritykset vähentävät usein myös kotimaan työpaikkoja. Esimerkeistä käyvät vaikkapa paperiyhtiöt StoraEnso ja UPM.

Miksi suomalaisyhtiöt sitten ostavat yrityksiä ulkomailta, jos ne eivät tuota yhtä hyvin kuin kotimaan toiminta? (Sekä teollisuuden että kaupan alan yritysten kannattavuus on ollut Suomessa merkittävimpiä kilpailijamaita parempi.)

Keskeinen syy suuriin yrityskauppoihin on, että suomalaisyhtiöt ovat niiden välityksellä osallistuneet maailmanmarkkinoiden uudelleenjakoon ja yritysmaailman voimasuhteiden jatkuvaan uudelleenmääritykseen.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kirjoitti tällä palstalla 1.10.2007, miten demokraattisiksi kutsutuissa maissa yhä suurempi osa keskeisestä päätöksenteosta on siirtymässä talouden piiriin, pois demokratian piiristä.

Talouden piirissä päätöksiä tekevät muun muassa suurten yritysten harvalukuiset yritysjohtajat. Heidän päätöksensä vaikuttavat sekä koko kansantalouteen että ihmisten elämään ja työpaikkoihin niin Suomessa kuin maailmalla.

Jotkut uskovat, että näitä päätöksiä ohjaa kansalaisten kannalta toivottuun suuntaan markkinoiden näkymätön käsi. Tutkittuani suomalaisyritysten kansainvälisiä yrityskauppoja on yhä mahdottomampaa uskoa, että näin todella tapahtuisi.

Ritva Pitkänen on suomalaisyritysten ulkomaantoimintaan perehtynyt tutkija.


Lue lisää aiheesta:
Suomalaisyritykset maailmalla: tuottiko pääoma? Palkansaajien tutkimuslaitos, raportteja 12. Helsinki, 2007.

Suomalaisyritysten sijoitukset ulkomaille tuottivat heikosti. Talous & Yhteiskunta 4/2007.

Talouden paikat: