You are here

Kaupungistumisen ympäristöongelmat

Kuva: Brian Jeffery Beggerly (CC)

Kaupungit ja maaseutu, luonto ja asfalttikaupunki on perinteisesti nähty toistensa vastinpareina. Luontoa suojellaan pahalta kaupungilta. 2000-luvun tärkein ympäristökysymys koskee kuitenkin juuri kaupunkien suojelua: kestävät ratkaisut kaupungeissa eivät pelasta ainoastaan niitä itseään, vaan suojelevat myös ympäröiviä alueita.

Myös tämän hetken suurimman globaalin haasteen ilmastonmuutoksen ratkaisun pitää löytyä kaupungeista.

Kaupunkilaisia on nyt noin kolme miljardia, mutta vuoteen 2030 mennessä heidän määränsä on noussut jo 3,4 miljardiin pelkästään kahdessa kaikkein vähiten kaupungistuneessa maanosassa, Aasiassa ja Afrikassa. Samassa ajassa slummiväestö uhkaa kaksinkertaistua miljardista kahteen. Vuonna 2030 neljä viidestä kaupunkilaisesta asuu kehittyvissä maissa.

Kaupungistuminen liittyy teolliseen vallankumoukseen, jonka ansiosta luonnonvarat valjastettiin massiiviseen käyttöön ihmisten hyväksi. Ne ovat kaupan, keksintöjen ja ihmisten vuorovaikutuksen keskuksia.

Talouden globalisaation myötä kaupunkien merkitys on kasvanut entisestään. Samalla kuilu kansainvälisen eliitin ja paikallisten köyhien välillä on syventynyt. Menestyvillä kaupunkialueilla palveluista ei ole pulaa, mutta köyhempiä alueita uhkaa jääminen tyystin julkisen järjestelmän ulkopuolelle. Yhä useamman etsiessä elintilaansa betoniviidakossa erityisesti etelän kehittyvissä kaupungeissa ongelmat ovat jo räjähdyspisteessä.

Kaupungit kuluttavat luonnonvaroja aiempaa laajemmalta säteeltä, ja kulutuksen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia. Suomalaiset juovat päivittäin kolumbialaista kahvia, heidän kommunikaatiovälineidensä pii-osien saanti on riippuvaisia Norsunluurannikon rauhasta, ja hajonneet kännykät päätyvät kierrätettäväksi Lagosin slummien viereiselle kaatopaikalle Nigeriaan.

Kaupunkien jatkuva levittäytyminen merkitsee myös kasvavia liikenneruuhkia ja raskaampaa taakkaa ympäristölle.

Ratkaisu on kehittää kaupunkien sisäänrakennettua potentiaalia yhteistyöhön ja kestäviin käytäntöihin. Kaupungeissa on tilaa yhteistyölle, mutta liian ahdasta paeta ongelmia. Siellä missä ihmiset asuvat lähellä toisiaan, on heidän tarpeensa mahdollista tyydyttää niin, että yhden sijasta useampi hyötyy kerralla. Suomalaisten taloyhtiöiden yhteissaunat ja kaukolämpöjärjestelmät ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Köyhyyskään ei välttämättä ole este ympäristön ja ihmisten kannalta kestäville ratkaisuille. Brasilialainen Curitiban kaupunki on yksi osoitus siitä, että myös kehittyvät kaupungit voivat olla edelläkävijöitä ja näyttää mallia. Poliittisella päättäväisyydellä saa paljon aikaan. Curitiba on tunnettu yhdestä maailman tehokkaimmista joukkoliikennejärjestelmistä.

Tulevaisuuden kaupungeissa on mahdollisuus ajatusten, kulttuurien ja elämäntapojen rikkaudelle. Ne voivat sisältää useita paikallisia maailmoja. Miltä tuntuisi matkustaa metrolla kesälomalle aasialaiskaupunginosaan, pyöräillä kaupungin laidalle shoppailemaan herkkuja lähitilojen suoramyynnistä ja viettää viikonloppua siirtolapuutarhakaupunginosassa?

Inari Penttilä

Talouden paikat: