You are here

Ilmastokriisin välttäminen edellyttää rajuja päästövähennyksiä


Kuva: Wikimedia Commons

Ilmastonmuutos on ehkä vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama haaste. Aihe on jo korvannut terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana. Se, miten käsillä olevaan ilmastokriisiin voidaan vastata, riippuu nyt ja tulevaisuudesta tekemistämme energiavalinnoista ja poliittisista päätöksistä.

Arvostetun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan
kasvihuonepäästöjä pitäisi leikata maailmanlaajuisesti 50–85 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston keskimääräinen lämpiäminen ei ylittäisi "katastrofaalista" kahta astetta.

Tämän saavuttamiseksi teollisuusmaiden olisi vähennettävä päästöjään 25–40 prosenttia ennen vuotta 2020 ja kaikkiaan 80–95 prosenttia. Päästöt tulisi saada kääntymään laskuun viimeistään vuosien 2000–2015 aikana. Käytännössä tämä edellyttää luopumista muun muassa öljyn ja kivihiilen käytöstä.

Kahden asteen lämpeneminen johtaisi äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen, sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymiseen. Neljännes kaikista maapallon lajeista olisi uhassa kuolla sukupuuttoon. Ilmastokriisi myös pahentaisi miljardien ihmisten vesi- ja ruokatilannetta, levittäisi tuholaistauteja ja ajaisi sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti.

Pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivät ne maat, jotka voivat siihen vähiten vaikuttaa ja sopeutua. Parhaimmat sopeutumisedellytykset on teollisuusmailla, jotka myös suurelta osin vastaavat nykyisestä lämpenemisestä. Henkeä kohden lasketut päästöt teollisuusmaissa ovat moninkertaiset kehitysmaihin verrattuna. Lisäksi rikkaiden maiden päästöt syntyvät pitkälti ylellisyydestä, kun köyhillä alueilla kyse on eloonjäämispäästöistä.

Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin Iso-Britannian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää 5–20 prosenttia bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaisi vastaavasti vain noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.

Euroopan unioni on pyrkinyt omaksumaan johtavan aseman ilmastonsuojelun edistämisessä. Päättäessään maaliskuussa 2007 unionin ilmastopoliittisista päätavoitteista Euroopan neuvosto korosti kahden asteen rajan alittamisen olevan "ehdottoman tärkeää". Euroopan komissio puolestaan julkaisi tammikuussa 2008 konkreettisen ilmasto- ja energiapaketin, jonka tavoitteena on neuvoston päätöksen mukaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

EU on myös sitoutunut nostamaan päästövähennykset 30 prosenttiin, mikäli kansainvälinen ilmastosopu löytyy. Käytännössä sopu löytyi jo Balin ilmastokokouksessa joulukuussa 2007, jolloin teollisuusmaat sopivat alustavasti 25–40 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia
Vaadittavat päästövähennykset tarkoittavat voimakkaita toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Energiansäästön ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen lisäksi tarvitaan muutoksia liikenteessä, yhdyskuntarakenteessa, rakennuksissa, maataloudessa, ruuantuotannossa, palveluissa – ajattelussa ylipäänsä.

Muutos ei ole vain päättäjien vastuulla, vaan jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan: siirry ekosähköön, asu mahdollisimman tiiviisti, suosi joukkoliikennettä, osta hiilineutraaleja tuotteita ja palveluita, vähennä yksityisautoilua, lennä harvemmin ja korvaa liha kasviksilla (lihansyönti lisää hiilidioksidipäästöjä ja kuluttaa luonnonvaroja).

Lisäksi kannattaa pyrkiä vaikuttamaan ilmastokriisin ratkaisuun yhteiskunnallisen toiminnan kautta, esimerkiksi osallistumalla kansalaisjärjestöjen kampanjoihin tai ottamalla yhteyttä päättäjiin.

Leo Stranius


Lue lisää aiheesta:
Ilmasto.org
Ilmastotalkoot.fi
Ilmastonmuutos & kehitys
Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla – Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma