L E N T O K O N E

Lentokone on nykysuomalaiselle miltei yhtä tavallinen kulkuväline kuin juna tai bussi. Se on monesti matkustajalle jopa edullisin näistä kolmesta – öljyn kallistumisesta huolimatta.

Yksistään heinäkuussa 2007 maailman lentokapasiteetti oli 310 miljoonaa paikkaa. Jos kaikki koneet myytäisiin täyteen, tämä tarkoittaisi yli 10 miljoonaa matkustajaa kuukaudessa. Ottaen huomioon, että ylivoimainen enemmistö maailman ihmisistä ei ole ikinä koneeseen astunut, me rikkaat reissaamme varsin ahkerasti.

Tietyssä mielessä lentokone maailma pienoiskoossa: Etuosassa istuu pieni etuoikeutettujen ryhmä, joka on selvästi muita vauraampi ja vaikutusvaltaisempi. Keskikastia on jo huomattavasti enemmän. Heilläkin menee ihan mukavasti. Suuri enemmistö jää koneen ulkopuolelle ja voi vain haaveilla sisällä olevien elintasosta.

Paitsi rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän eroa, lentokone symboloi myös alueiden sisäistä eriarvoistumista. Hyvätuloiset, koulutetut ja kielitaitoiset menestyjät lentävät ympäri maailmankylää, kilpailuttavat työnantajia ja nauttivat globalisaation parhaista puolista. Valtaosan kokemuspiiri rajoittuu kuitenkin pääasiassa omaan kylään tai kaupunkiin, yhteen kulttuuriin, samankielisiin ja samanmielisiin.

Suomessa useimmille ei ole jäänyt epäselväksi, että lentäminen on halventunut rajusti viime vuosina. Pääsyy tähän ovat niin sanotut halpalentoyhtiöt, jotka ovat pakottaneet perinteisemmätkin finnairit ja sassit laskemaan hintojaan. Kilpailun koventuessa monien lentoyhtiöiden tulos on kääntynyt tappiolliseksi. Markkinoilla pärjätäkseen yhtiöt ovat leikanneet kulujaan. Tämän seuraukset näkyvät esimerkiksi lisääntyneinä aikatauluongelmina, aterioiden ja juomien maksullisuutena sekä joissain tapauksissa henkilöstön työolojen heikentymisenä.

Ihmisten lisäksi lentokoneilla kuljetetaan myös rahtia maasta toiseen. Maailmankaupan kasvu lisää luonnollisesti lentorahtien määrää.

Liikenteen kasvun varjopuoli on, että se saastuttaa ja kuluttaa niukkoja luonnonvaroja. Haittojen suuruudesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Lentoteollisuus itse väittää lentämisen aiheuttavan vain pari prosenttia ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, toisten mukaan oikeampi prosenttiluku olisi lähempänä kymmentä.

Se on joka tapauksessa varmaa, että liikenteen päästöt ylipäänsä lisääntyvät ja että lentoliikenteen osuus päästöistä nousee koko ajan. Edulliset liput houkuttelevat, ja turismi onkin tällä hetkellä nopeimmin kasvava teollisuudenala. Jos nykysuuntaus jatkuu, vakavilta seurauksilta ei voi välttyä.

Liikenteen ympäristöhaittoja pystyttäisiin kuitenkin vähentämään paitsi liikennemääriä supistamalla ja ympäristöystävällisemmillä kulkuneuvoilla, myös esimerkiksi ympäristöveroin ja ekologisilla kulutusvalinnoilla.