K I R J A S T O

Ihmisiä on tallustellut telluksella muutaman miljoonan vuoden ajan. Aluksi taloudellinen toiminta oli varsin hiljaista, mutta pikkuhiljaa kauppa alkoi käydä. Noin 100 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua käyttöön otettiin maksuvälineet, mikä helpotti vaihdantaa merkittävästi. Vahvin valuutta tuolloin oli okra. Viisi tuhatta vuotta sitten lanseerattiin ensimmäiset pitkät ulkomaankauppareitit.

Tämän jälkeen kehitys oli pitkään melko verkkaista, kunnes 1700- ja 1800-lukujen taitteen teollinen vallankumous käynnisti ennennäkemättömän kasvun jakson. Tuotanto, tulot ja elintaso nousivat huimasti. Nyt länsimaissa on siirrytty jo jälkiteolliseen virtuaalitalouteen, jossa rikkaaksi pääsee sijoittamalla kuvitteellista rahaa spekulatiivisiin finanssi-instrumentteihin.

Vielä tuhat vuotta sitten Afrikan bruttokansantuote henkeä kohti oli samansuuruinen kuin Länsi-Euroopan. Vuonna 1820 Eurooppa oli jo kolme kertaa rikkaampi. Tämän jälkeen tuloerojen kasvu on kiihtynyt.

Epätasaisen kasvun syitä on haettu milloin maantieteellisestä sijainnista, milloin yhteiskuntarakenteesta. Tällä hetkellä monet katsovat, että suurin yksittäinen tekijä on tieto: ilman riittävän koulutettua ja pätevää väestöä maa ei voi kehittyä. Niinpä esimerkiksi kehitysyhteistyössä on alettu panostaa enemmän koulutukseen. Länsimaissa ajattelu näkyy siinä, että huippututkimus ja innovaatiot koetaan parhaiksi keinoiksi säilyttää kilpailukyky ja turvata talouden kasvu.

Maailmassa on aina ollut yksi tai useampia maita, jotka ovat olleet muita rikkaampia ja vaikutusvaltaisempia. Ne ovat kyenneet muokkaaman kansainvälistä talousjärjestelmää itseään hyödyttävään suuntaan. Siinä missä Kiinan dynastioiden, Rooman imperiumin ja eurooppalaisten siirtomaaisäntien vallankäyttö oli suoraa ja väkivaltaista, nykyiset keisarit hallitsevat toisen maailmansodan jälkeen luotujen monimutkaisten kauppasopimusten ja sääntökokoelmien kautta.

Tällä hetkellä EU-maat ja Yhdysvallat sekä pitkälti läntisten teollisuusmaiden ajattelua heijastavat kansainväliset talousjärjestöt käyttävät suurinta valtaa maailmanlaajuisesti.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kiinan ja Intian kaltaisten nousevien talousmahtien merkitys kasvaa nopeasti, ja niiden toimintatavat ovat monilta osin erilaisia kuin eurooppalaisen kulttuuripiirin maiden. Myös Latinalaisessa Amerikassa esiintyy voimakkaita vastavoimia nykyiselle järjestykselle. Monet uusista ajatuksista syntyvät voimistuneen globaalin kansalaisyhteiskunnan piirissä.