- ETUSIVU
- Maailmantalouden historiaa
- Talouden perusesittely
- Kansallisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajat
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat vs. todellinen talous
- Maailmantalouden omistussuhteet
- Yhtiövalta
- Talous ja ympäristö
- Maailmantalous ja turvallisuus
- Velkatalous veitsenterällä. Pori 23.7.
- Työ
- Siirtolaisuus
- Kuluttajuus
- Kehitys
- Sosiaalinen talous
- Kansalaisyhteiskunta
- TAUSTATEKSTIT
- Lyhyet esittelyt
- Uusliberalismi ja Suomi
- Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kansainvälinen verotus
- Etelän pankki: toisenlainen rahoituslaitos
- Julkiset palvelut Euroopassa
- Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Uusi työ
- Kuka omistaa ruoan?
- Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Myytti kehitysavusta
- Kehitysmaat ja historian opetukset
- Pelkkä apu ei riitä
- Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- KOLUMNIT
- Sivilisaatio vaakalaudalla
- Viiden kriisin maailma
- Yhteinen raha valuu yksityisille
- _Kriisi? Mikä kriisi?
- Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- G20-kokous ja dollarin tulevaisuus
- Kenen ihmisoikeudet?
- Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Miten kuluttajia tuotetaan?
- Siirtolaisia on monenlaisia
- Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Lamaa ja muutosta odotellessa
- Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Globalisaatio ja köyhyys
- Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Kannattavaa kansainvälistymistä?
- Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
K O T I
Artikkeli linkittyy paikkoihin
Suomalaiselle koti on tärkeä. Siellä vietetään paljon aikaa, sitä sisustetaan huolella ja siihen sijoitetaan suuri osa omaisuudesta. Edelleen moni rakentaa oman talonsa.
Harvemmin tulee miettineeksi, mistä kodin tavarat tulevat ja mitä tarinoita niillä on kerrottavanaan. Tarinoita kuitenkin piisaa. Globalisoituneessa maailmassa kotikin on osa maailmanlaajuista talousjärjestelmää, ja kodin valinnoilla on väliä myös muiden kuin oman perheen kannalta.
Jumbomarketin superhalpa tarjousradio saattaa tuntua huippulöydöltä. Käsitys voi muuttua, kun laite hajoaa heti lyhyen takuun loputtua. Radio lentää muun kertakäyttöroinan tavoin kaatopaikalle. Myöhemmin käy ilmi, että vehje oli valmistettu hikipajassa lapsityövoimalla. Olisiko pitänyt sittenkin hankkia se kalliimpi ja kestävämpi merkkituote?
Radion tavoin myös esimerkiksi vaatteilla, ruoalla, harrastusvälineillä, huonekaluilla ja sähköllä on taustansa. Lähitilan luomu on kalliimpaa, mutta toisaalta se on tuoretta ja puhdasta, possu on elänyt onnellisen elämän, ja kuljetuksen aiheuttamilta ilmansaasteilta vältytään. Reilun kaupan aamukahvi on vähän kalliimpaa, mutta toisaalta viljelijällekin jää rahaa elämiseen. Lämpöpumpun hankkiminen takapihalle on iso satsaus, mutta toisaalta sähkö on kallista, öljyä rajallisesti, ja ilmastonmuutos uhkaa.
Tilastollinen keskivertosuomalainen tienaa reilut 2500 euroa kuukaudessa, asuu omistusasunnossa, kuluttaa liikaa kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja kuolee kahdeksankymppisenä verenkiertoelinten sairauteen. Hänen perheeseensä syntyy 1,8 lasta, useimmiten verovaroin ylläpidetyssä sairaalassa. Valtaosa suomalaisen maksamista veroista uppoaa julkisiin hyvinvointipalveluihin, ja valtaosa suomalaisista maksaa veronsa mielellään.
Verojen maksun ja kulutuksen lisäksi suomalaisperheet myös säästävät ja sijoittavat. Kotitalouksilla on pankissa keskimäärin 11 000 euroa ja suunnilleen saman verran osakkeissa. Velkojakin on kertynyt parikymmentä tuhatta. Rahaa liikkuu enemmän kuin koskaan.
Keskiarvot eivät kuitenkaan kerro, kuinka omaisuus käytännössä jakautuu. Eniten ovat vaurastuneet yli 55-vuotiaat jo valmiiksi suurituloiset. Optiomiljonäärien aikakaudella myös köyhyys yleistyy. Kun köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyy, jättävät monet myös kotinsa etsiäkseen parempaa elämää muualta.
