- ETUSIVU
- Maailmantalouden historiaa
- Talouden perusesittely
- Kansallisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajat
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat vs. todellinen talous
- Maailmantalouden omistussuhteet
- Yhtiövalta
- Talous ja ympäristö
- Maailmantalous ja turvallisuus
- Velkatalous veitsenterällä. Pori 23.7.
- Työ
- Siirtolaisuus
- Kuluttajuus
- Kehitys
- Sosiaalinen talous
- Kansalaisyhteiskunta
- TAUSTATEKSTIT
- Lyhyet esittelyt
- Uusliberalismi ja Suomi
- Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kansainvälinen verotus
- Etelän pankki: toisenlainen rahoituslaitos
- Julkiset palvelut Euroopassa
- Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Uusi työ
- Kuka omistaa ruoan?
- Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Myytti kehitysavusta
- Kehitysmaat ja historian opetukset
- Pelkkä apu ei riitä
- Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- KOLUMNIT
- Sivilisaatio vaakalaudalla
- Viiden kriisin maailma
- Yhteinen raha valuu yksityisille
- _Kriisi? Mikä kriisi?
- Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- G20-kokous ja dollarin tulevaisuus
- Kenen ihmisoikeudet?
- Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Miten kuluttajia tuotetaan?
- Siirtolaisia on monenlaisia
- Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Lamaa ja muutosta odotellessa
- Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Globalisaatio ja köyhyys
- Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Kannattavaa kansainvälistymistä?
- Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
K O N F L I K T I A L U E
Artikkeli linkittyy paikkoihin
Maailmassa on tälläkin hetkellä käynnissä kymmeniä konflikteja. Suurin osa niistä on valtioiden sisäisiä, eivätkä ne juuri näy tiedotusvälineissä.
Sota, epävakaus ja köyhyys ovat yleisimpiä syitä jättää kotimaa. Pakolaisena vieraassa maassa elää kymmenen miljoonaa ihmistä, valtioiden sisäisiä pakolaisia on 25 miljoonaa. Valtaosa heistä pakenee köyhästä maasta toiseen köyhään maahan.
On arvioitu, että vuosien 1990 ja 2005 välillä siirtolaiseksi lähti noin 36 miljoonaa ihmistä, joista 33 miljoonaa päätyi teollisuusmaihin – laillisesti tai laittomasti. Kaikkiaan siirtolaisia on miltei kaksisataa miljoonaa. Moni länsimaa on riippuvainen heidän työpanoksestaan.
Konfliktien ja sotien syitä on paljon. Yhä useammin kyseessä on kuitenkin köyhyys, taistelu rajallisista resursseista, esimerkiksi öljystä, vedestä tai laidunmaasta.
Väkivaltaisuuksien seurauksena yhteiskunnan taloudellinen kehitys taantuu. Palvelut hiipuvat, väestö köyhtyy ja kauppa siirtyy pimeille markkinoille.
Enemmistön kärsiessä jotkut hyötyvät: luonnonvarat ja yksityisomaisuus siirtyvät hyökkääjien haltuun, asekauppa käy kuumana ja sotateollisuusyritysten osakkeet kallistuvat. Vuonna 2006 maailman yhteenlasketut sotilasmenot nousivat 1 200 miljardiin dollariin, mikä vastaa noin kolmeakymmentä Suomen valtion budjettia. Miltei puolet maailman asemarkkinoista on viiden suurimman yrityksen hallussa. Ne ovat kaikki yhdysvaltalaisia.
