- ETUSIVU
- Maailmantalouden historia ja perusesittely
- Milloin maailmantalous syntyi?
- Maailmantalouden keskeiset rakenteet
- Maailmankaupan pelisäännöt
- Maailmankaupan keskittyminen
- Omistajuuden keskittyminen
- Järjestelmä muutoksessa
- Globalisaatio ja tulonjako
- Mitä taloustiede kertoo maailmantaloudesta?
- Talouskasvu – onni vai kirous?
- Vallitseva talousajattelu
- Tausta: Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kolumni: Sivilisaatio vaakalaudalla
- Kolumni: Viiden kriisin maailma
- Kolumni: Kriisi? Mikä kriisi?
- Kolumni: 1930-luvun virheet
- Maailmantalous arjessa
- Talouden mittausongelmat
- Kuluttajan vaikutusmahdollisuudet
- Kuluttajan identiteetit
- Kuinka tarpeita luodaan?
- Kolumni: Miten kuluttajia tuotetaan?
- Suomi ja globaalit taloustrendit
- Suomalaisen työn muutos
- Tausta: Uusi työ
- Mistä rahat hyvinvointivaltiolle?
- Talouspolitiikka ja tasa-arvo
- Hyvinvointivaltion haasteet
- Perustulo
- Tausta: Julkiset palvelut Euroopassa
- Kolumni: Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Kolumni: Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Kolumni: Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Mielikuvien merkitys
- Tuotteiden tarinoita
- Maailmantalous ja valta
- Kuka voi puhua maailmantaloudesta?
- Asiantuntijavalta ja demokratia
- Päätöksenteon monet tasot
- Verokilpailu
- Lobbaus vaikutuskeinona
- Yhtiöiden valta maailmantaloudessa
- Yritysten yhteiskuntavastuu
- Reilu kauppa
- Mihin tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa?
- Sosiaalifoorumit
- Kansalaisvaikuttamisen monet keinot
- Kolumni: Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- Tausta: Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Kolumni: Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
- Tausta: Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Tausta: Uusliberalismi ja Suomi
- Kolumni: Kannattavaa kansainvälistymistä
- Työ ja ihmisten liikkuvuus
- Työn ja pääoman suhde
- Kiina-ilmiö
- Työntekijöiden globaalit oikeudet
- Työntekijän ääni kuuluu vain järjestäytymällä
- Epävirallinen työ
- Perusasioita siirtolaisuudesta
- Syitä ja seurauksia
- Siirtolaisten taloudellinen merkitys
- Siirtolaisuuden hallinta
- Naiset ja siirtolaisuus
- Siirtolaisuus ja kansalaisuus
- Kolumni: Siirtolaisia on monenlaisia
- Kolumni: Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Tausta: Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Mailmantalous ja ympäristö
- Kestävä kehitys ja maailmantalous
- Maatalous ja kehitys
- Tausta: Kuka omistaa ruan?
- Energia & talous
- Ilmastonmuutos
- Luonto kauppatavarana
- Esimerkki: vesihuollon yksityistäminen
- Ekologinen velka
- Ympäristöverot
- Kaupungistumisen ympäristöongelmat
- Matkailu, talous ja ympäristö
- Resurssikirous: Niger ja uraani
- Kolumni: Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Kolumni: Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Tausta: Puhtaan kehityksen ilmastomekanismi
- Resurssikonfliktit
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat
- Finanssimarkkinat – kauppapaikka rahoitukselle
- Kuka päättää finanssimarkkinoiden säännöistä?
- Hedge-rahastot: kasvavien riskien finanssitalous
- Kuinka rahaa luodaan?
- Tausta: Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Tausta: Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Tausta: Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Tausta: Kansainvälinen verotus
- Tausta: Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Kolumni: Yhteinen raha valuu yksityisille
- Kolumni: Lamaa ja muutosta odotellessa
- Veroparatiisit
- Laiton pääomapako
- Globaali "kehittyvä" etelä
- Mitä kehitys on?
- Kehitysyhteistyö
- Tausta: Pelkkä apu ei riitä
- Tausta: Myytti kehitysavusta
- Esimerkki: EPA-sopimukset
- Globaalista alueelliseen sopimiseen?
- Vuosituhattavoitteet
- Tausta: Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Tausta: Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- Kolumni: Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Kehitysmaiden velkakriisi
- Sietämätön velka ja velkasovittelu
- Tansania: 50 vuotta kehitystä
- Kolumni: Globalisaatio ja köyhyys
- Kolumni: Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Tausta: Etelän pankki - toisenlainen rahoituslaitos
- Mikä sosiaalinen talous?
- Tausta: Kehitysmaat ja historian opetukset
- Tapaus Ruanda
- Esimerkki: Irakin sota ja Ugandan shillinki
Tervetuloa maailmantalous.netiin
Mistä finanssikriisissä on kyse? Miksi veroja kannattaa maksaa? Tuhoaako kasvu ympäristön? Onko eläkkeesi turvassa? Uhkaako globaali talous demokratiaa? Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Katoaako kaikki työ Kiinaan?
Maailmantalous.net tarjoaa näkökulmia näihin ja moniin muihin kysymyksiin tiiviissä ja helposti lähestyttävässä muodossa. Vaikka globaali talous tuntuu helposti tylsältä, vaikeasti hahmotettavalta ja etäiseltä, se vaikuttaa jokaisen arkeen monilla tavoin. Verkostoituneessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa kaikki liittyy kaikkeen. Kun korkotaso Yhdysvalloissa nousee, suomalaisenkin asuntolaina saattaa pian kallistua. Lapissa nautittu reilun kaupan kahvikuppi parantaa etiopialaisviljelijän elämänlaatua. Paperittomien siirtolaisten käyttäminen halpatyövoimana Espanjassa laskee tomaatin hintaa espoolaisessa supermarketissa. Samalla uutisten maailma kulkee kriisistä toiseen. On ilmastokriisiä, ruokakriisiä, energiakriisiä ja finanssikriisiä. Hyvinvointivaltionkin kriisistä puhutaan. Maailmantalous.net auttaa yhdistämään irrallisilta vaikuttavat tapahtumat ja näkemään ne osana laajempaa kokonaisuutta. Sivusto pyrkii myös nostamaan esiin uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Sivun yläreunassa näkyvät "talouden tilat" tarjoavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten talous näkyy erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi kotona tai lentokoneessa. Varsinaiset artikkelit löytyvät vasemmasta valikosta aihealueittain jaoteltuina. Oikeassa palkissa on vaihtuvia lisäsisältöjä kuten videoita tai kuvaajia. Jätä palautetta
Sivustoa on viimeksi päivitetty 9.4.2013.



