- ETUSIVU
- Maailmantalouden historiaa
- Talouden perusesittely
- Kansallisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajat
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat vs. todellinen talous
- Maailmantalouden omistussuhteet
- Yhtiövalta
- Talous ja ympäristö
- Maailmantalous ja turvallisuus
- Työ
- Siirtolaisuus
- Kuluttajuus
- Kehitys
- Sosiaalinen talous
- Kansalaisyhteiskunta
- TAUSTATEKSTIT
- Lyhyet esittelyt
- Uusliberalismi ja Suomi
- Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kansainvälinen verotus
- Etelän pankki: toisenlainen rahoituslaitos
- Julkiset palvelut Euroopassa
- Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Uusi työ
- Kuka omistaa ruoan?
- Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Myytti kehitysavusta
- Kehitysmaat ja historian opetukset
- Pelkkä apu ei riitä
- Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- KOLUMNIT
- Lamaa ja muutosta odotellessa
- Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Globalisaatio ja köyhyys
- Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Kannattavaa kansainvälistymistä?
- Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
Tervetuloa maailmantalous.netiin
Artikkeli linkittyy paikkoihin
Elokuussa 2007 Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkoi kuulua kummia. Asuntolainayhtiöt olivat markkinoineet maan köyhälistölle asuntolainoja, jotka lähtivät kaatumaan maksuhäiriöinä yhtiöiden syliin. Pienituloiset olivat lainaa saadakseen joutuneet sitoutumaan korkeisiin lainanhoitokustannuksiin, jotka lainan korkojen noustessa romahduttivat monen asuntovelallisen talouden.
Pian huomattiin, että ongelma ei ollut vain USA:n köyhien ja lainoittajapankkien välinen. Asuntolainoja oltiin niputettu arvopapereiksi, joilla käytiin kauppaa suurten sijoittajien kesken. Kun riskit muuttuivat romahdukseksi, lähti kriisi leviämään kulovalkean tavoin ympäri maailman. Suomessakin alettiin kysyä, miten valtameren takana uhkaava luottolama vaikuttaisi meihin.
Kriisi ei ollut ensimmäinen eikä varmasti myöskään viimeinen. Maailmantalous on viimeisen 20 vuoden aikana irrotettu yhä laajemmin politiikasta ja muusta maailmasta erilliseksi kuplaksi, jossa tietokoneet käyvät kauppaa johdannaissijoituksilla, jotka menevät monimutkaisuudessaan yli perehtyneemmiltäkin. Poliitikot eivät hallitse, talouden ammattilaiset eivät ymmärrä, ja romahdusten laskut maksetaan usein veronmaksajien kukkaroista.
Yhtä paljon kyse on kuitenkin ihmisten ja yhteisöjen elämiä ravistelevista muutoksista työssä, tuotannossa, ympäristössä ja ihmisten käsityksissä omasta paikastaan maailmassa. Esimerkiksi ilmastokriisi, maailman kauppavirrat ja tuloja pyramidin huipulle kasaava veroparatiisitalous ovat yhä useammin osa samaa keskustelua demokratian, talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välisistä suhteista. Varmuutta ja turvallisuutta luovan hyvinvointivaltion, kansainvälisten verojen, demokratian globalisoinnin ja kestävämmän sosiaalisen markkinatalouden ideat ovat tänään ajankohtaisempia kuin koskaan.
Maailmantalous vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta miten sinä vaikutat maailmantalouteen? Maailmantalous.net haluaa antaa näkökulmia maailmantalouden ongelmiin, mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin.
Sivun yläreunassa näkyvien paikkojen takaa löytyy näkökulmia siihen, miten eri maailmantalouden teemat näkyvät kaikille tutuissa ympäristöissä. Osin samat artikkelit löytyvät myös teemojen mukaan järjesteltyinä vasemman reunan valikosta.

